Vappukukkia!

Iloista Vappua kaikille! Täällä meillä Vappu sujuu rauhallisissa merkeissä, vain me "vanhukset" keskenään.
Saunotaan, nautitaan perunasalaatista, nakeista ja vappukukista.

Minä tietysti myös näpertelen lankojeni parissa. Mietin juuri, miten paljon aikaa minulta kuluukaan kaikenmaailman kokeiluihin. Kyllästyn niin helposti, kun näen, minkälaista ja mitä tulee. Selaan sitten blogeja ja löydän jotain kokeiltavaa. Tänään näin  Mandalan ohjeen. Ja kokeiltavahan sitä oli.

Jos joku ihmettelee, mikä Mandala on (minä en tiennyt ja siksi googlasin). "Mandala on ympyrän muotoon tehty kuvio. Mandala on sanskritin kieltä ja tarkoittaa ympyrää, keskusta tai yhteyttä. Mandaloita on tehty kaikissa kulttuureissa. Kristillisen kulttuurin mandaloita ovat romaanisten ja goottilaisten kirkkojen ruusuikkunat".

No, nyt tiedän. Opettelin siis virkkaamaan ympyröitä. Värivalinta saisi kyllä olla kauniimpi, mutta kun inspiraation syttyessä ei ehdi etsimään lankavarastojaan vaan täytyy tehdä niistä, mitkä ensiksi käsiin osuu.

Menen kohta penkomaan lisää lankojani. 
Kuulen tänne asti kaupunkilaisen kommentin: "Kauhean kirjava. Ei ainakaan meille sovi! Mitä noilla tehdään?"
Aika näyttää. Suunnittelin omia neulegraffitteja viimeisiin pystyssä oleviin puihin! Postilaatikonkin voisi koristella ja miksei nuo vajojen seinät ja ja ...

Hauskaa Vappua nyt kumminkin sinne! 

Ja terveisiä maalta! Elämä täällä on aika luovaa.
Piki

Kaupungissa

Niin siinä taas kävi, että viikko vierähti tuolla kaupungissa enkä riviäkään ehtinyt (muka) kirjoittaa!
Oli ihana viikko säidenkin puolesta vaikka kovin kylmä olikin.
Aamut alkoivat tietenkin koiralenkillä.

                                                                                              
      Maisemia ei ainakaan voi moittia!                                                                                  
Tämä mamma käveli viikon aikana varmaan enemmän kuin     koko talvena yhteensä.                         
                                                        

Tuolla puiden välissä pilkistää Kesäranta.

Japanilaiset turistit ovat jo saapuneet Suomeen. Hassulta tuntui, kun he saapuivat kaukaa katsomaan Sibelius-monumenttia ja me vain tyynesti ulkoilutettiin koiria päivittäin niissä maisemissa. Kamerat räpsyivät heillä koko ajan ja nauratti itsekseni, että kuinkakohan monessa kuvassa mein koira istuu pissalla!
Selfiekepit olivat kovassa käytössä näillä turisteilla.

Tuo pieni kahvila on avoinna joka päivä ympäri vuoden! Vaati itsekuria kävellä sen ohi, kun ihana pullantuoksu leijaili raikkaaseen kevätilmaan!

Sain minäkin pullantuoksua tuonne kaupunkilaiskotiin. Leivoin ja valmistin ruokaa pakastimen täyteen remontoijille. En osaa oikein muuten auttaa, mutta muonitus minulta kyllä onnistuu.

Kävin minä kaupoissakin, mutta se ei nykyisin ole enää mitään erikoista. Samat tavarat löytyvät täältä pikkukaupungeistakin.

Viikko oli piristävä remontinkin keskellä ja pakko oli myöntää, että sisälläni asuu edelleen se kaupungissa syntynyt ja kaupunkiin ikävöivä pikkutyttö.

Jonain päivänä sitten!
Piki

Lintukupit ja muuta mukavaa.

Tämä, pian eläkeläisen, elämä menee niin kiireiseksi tai sitten en saa enää toimeksi niinkuin aikaisemmin, kun tämä kirjoittaminen siirtyy päivä päivältä eteenpäin. Tänään kuitenkin päätin ryhdistäytyä ja siirtää kuvat hankinnoistani tänne blogiin.

Yksi pakollinen, mielihyvää tuottava kohde, jossa aina reissullani pyrin käymään on Virkkukoukkunen. Tuo ihana kauppa sijaitsee siis Imatralla, Imatrankosken keskustassa, eikä sitä voi olla huomaamatta kun jo ulkopuolelta näyttää niin houkuttelevalta.

Tässä kuvassa aina tosi iloinen ja palvelualtis myyjätär potkuttelee kaupan edustalla olevalla potkukelkalla. Sorry vain, että kuva tuli huonosta kulmasta, kun kelkkaa ei edes näy. 

Kuva peilaa vähän ikkunasta, mutta arvaatte, että sisällä on vaikka mitä ihanaa, jossa maalaisen pää menee ihan pyörälle. 

Olen luvannut itselleni, että saan ostaa tuolta kaupasta jotain kivaa itselleni, kun pääsen siellä käymään kuitenkin aika harvoin.
Heidän laukkunsahan ovat ihan mahtavia, mutta tällä kertaa päädyin kuitenkin astioihin.

Tyttäreni on ostanut minulle ensimmäiset astiat PiP sarjasta ja ihastuin siihen välittömästi. Astiat eivät kestä konepesua (ilmeisesti kultauksen takia), mutta jaksaahan sitä käsinkin tiskata, kun ovat niin kauniita.

Tässä sarjassa, niinkuin monessa muussakin tahtoo vain käydä niin, että juuri kun olet päättänyt kerätä sarjaa, sen valmistus tai ainakin mallin valmistus lopetetaan. Virkkukoukkusessakin oli vain pari haluamaani kahvi/teekuppia. Ostin tietenkin ne!

Löytyihän sieltä pari ihanaa  puurolautastakin. Olemme nyt vapaalla ollessamme keittäneet lähes joka aamu puuroa. On kiva nauttia sitä kauniista lautasesta!

Tuolta samaiselta reissultani ovat peräisin myös seuraavat PiP-sarjan kupit. Ne löytyivät Mikkelistä, tuolta entisestä koti- ja koulukaupungista. 

Astiat ovat muodoltaan aivan samoja kuin nuo lintukupit, kuvio vain erilainen, mutta tosi kaunis tämäkin!

Niin, sinne kaupunkiin vaan terveisiä että täällä maalla aloitetaan päivät kauniisti! 

Nyt sämpylätaikinan tekoon kiireesti, että saan kutimet käsiini kun kakluuni jo kivasti lämmittää kamaria!

Terveisin Piki

Kämmekkäät viemisiksi

En sentään jäänyt sinne Vuokselle vaan palasin kotiin sydän täynnä iloa kaikista kivoista ja tärkeistä kohtaamisista ja olemisista. 

Vierailin siis sisareni luona ja kummityttöni luona. Tuliaisiksi saivat kämmekkäitä, joista muutamista muistin viime tipassa ottaa kuvat. 

Näihin kämmekkäisiin tikuttelin myös pipon. Lankana on Maija-lanka.

Mustia kämmekkäitä tein parit kappaleet, mutta täytyy sanoa, että musta väri on jostain syystä minulle tosi vaikeaa kutoa. En tahdo nähdä millään, vaikka muut värit eivät tuota vaikeuksia. Ilmeisesti iän mukanaan tuomia hauskuuksia!

 

Sisko toivoi värikkäitä ja saamansa piti. Nyt tosin tekisin jo eri mallilla, mutta ensi kerralla sitten. Lanka näissäkin Maija-lanka. 
Puikoilla oli 11 s / puikko. Kudoin nämä peukalokiilalla. Lisäsin, kunnes kiilassa oli 12 s, ne hakaneulalle ja tilalle 2s ja sitten posotin vain suoraa, kunnes kämmekäs oli mielestäni sopivan pitkä. 
Olen itse käyttänyt koko talven ja vielä nyt keväänkin kämmekkäitä. Ajan paljon autoa ja minusta on mukavaa, kun sormet ovat paljaana. Saan jotenkin varmemman tuntuman rattiin. En kudo koskaan sormia erikseen, koska on hyvä kun voi tarvittaessa vetää sormet piiloon kämmekkään sisään. 

Kaikkiin  kämmekkäihin laitoin selkäpuolelle jonkin merkin, koska itsellä on aina pyörittämistä, kuinka päin ne nyt kuuluvat.

 

Tässä vielä ryhmäkuva kotona valmistuneista. Loput kudoinkin siskon luona ollessani. En kuulkaas saa millään oltua, jos käsissäni ei ole jotain puuhattavaa. Sisko passasi, teki ruuat ja tiskasi, ( Kiitos hänelle!) joten mitä muutakaan olisin tehnyt siinä puhua pulputtaessani kuin kutonut?

Teinpä muuten hauskan havainnon tuolla itä-Suomen vierailullani - minusta on osittain tullut länsisuomalainen! Minusta kuulosti, että siellä ihmiset puhuvat taukoamatta.  Torilla ja kaupoissa ventovieraat ihmiset tulevat juttelemaan ja kyselemään, mist sie oot! 
Minulta, joka sentään olen asunut siellä päin suurimman osan elämääni! Ehkä paljastin itseni, kun kysyin: "Eihän teil oo Rikkilän leipää".

Uusi Parla-parketti

Teimme lattian suhteen tällaisen omaperäisen valinnan, jonka kaikki kolmekymppiset kaupunkilaiset nykyisin tekevät: päädyimme valkolakattuun parkettiin. Meidän parketti on kotimaisen Parlan mallistosta yksisauvaista valkolakattua saarnia. Minä olisin halunnut Timberwisen ihan valkoiseksi maalatun parketin, mutta se olisi ollut huomattavasti kalliimpi ja Mies halusi tällaisen, jossa puu vähän näkyy. 

Olen oppinut tekemään kompromisseja, joten meillä on nyt sellainen parketti, jonka Mies haluaa. Toisaalta se kyllä tarkoittaa vastavuoroisesti sitä, että meille tulee hanoja myöten sellainen keittiö, jonka minä haluan. Eikös tämä ole sellainen win-win -tilanne ja ihan täydellinen ratkaisu avioliitossa?

On tämä parketti minustakin aika kiva ja se heijastaa valoa kauniisti. Sitä paitsi minun vanhat perintömööpelini, kuten Mieheni järkevästi huomautti, näyttävät todennäköisesti paremmilta tällä parketilla kuin ihan valkoisella lattialla. Odotan siis innolla ensi viikonloppua, jolloin uusi parketti asennetaan ensimmäiseen valmiiseen huoneeseen!

Tuulisin terveisin,

inari

Hyvää pääsiäistä!

Ketjusilmukat toivottavat kaikille lukijoilleen oikein hyvää ja riemullista pääsiäistä!